Katsauksen mukaan sateet ovat hieman parantaneet tilannetta Järvi-Suomessa ja Kainuussa. Kuivuustilanne näkyy kuitenkin edelleen pohjavedessä, maaperässä ja järvien korkeudessa. Tilannetta ovat vaikeuttaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi ja aikainen ja vähäsateinen kevät.

Pohjaveden pinnat ovat ajankohtaan nähden matalalla Itä-, Keski- ja Etelä-Suomessa. Paikoin ne ovat selvästi tavanomaista matalammalla.

Pohjavesimuodostumien pinnat ovat kääntyneet laskuun tavanomaista aiemmin. Alhaiset vedenpinnat voivat kuivattaa kaivoja ja vaikuttaa kaivoveden laatuun, Syke varoitti.

Toistaiseksi sateet eivät useilla alueilla ole nostaneet jokien vedenpintoja, vaan ne ovat täyttäneet maankosteuden vajausta. Maankosteus on Itä- ja Keski-Suomessa sekä etelärannikolla ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhainen.

Pohjois-Karjalasta Pirkanmaalle ulottuvalla alueella monet keskisuuret ja pienemmät järvet ovat laskeneet ajankohtaan nähden mittaushistorian alimmille tasoille. Esimerkiksi Pirkanmaalla sijaitsevan Tarjanne-järven pinta on ajankohtaan nähden ympäristökeskuksen mukaan alempana kuin kertaakaan vuodesta 1865 alkaneen havaintohistorian aikana.

SUURISTA järvistä esimerkiksi Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet jäävät ainakin alkukesän ajaksi alemmas kuin viime vuonna. Vesitilannekatsauksen mukaan järvien vedenkorkeuksien laskua on pyritty hillitsemään rajoittamalla juoksutuksia poikkeuslupien avulla.

Suurten säännösteltyjen vesistöjen laskujokien, kuten Kokemäenjoen ja Kymijoen, virtaamat tulevat Syken mukaan olemaan kesällä pääosan ajasta lähellä ajankohdan minimivirtaamia. Alhainen vedenkorkeus voi vaikuttaa muun muassa vesiliikenteeseen ja virkistyskäyttöön.